Mustekala (näyttää kyllä myös meduusalta)

 

Tunnelmaa edeltävät huolelliset järjestelyt

 

 Tänään on ollut lumoavan valoista. Matallakin paistava aurinko voi saada ihmeitä aikaan. Tänään sain myös kokeilla, miltä tuntuisi olla kolmen äiti. Nelivuotiaat poikakaksoset ei ehkä olisi minun suosikkivalintani, vaikkakin nämä minun versioni käyttäytyivät varsin mallikkaasti. Ja välillä oli jopa helpompaa kuin normaaliarjessa.

Ihana viikonloppu

 

 

 

 

 Virkkasin oveen jouluisen ovikoristeen. Alkuperäinen ohje oli tarkoitettu lasinalustaksi, mutta toimii se myös koristeena. Ja noiden pampuloiden kanssa ei ehkä lasi enää suorassa pysyisikään. Ohje oli simppeli, mutta jonkin verran oli opettelua englannin kielisen termistön kanssa ja jostain syystä ohje ei minulla ihan suoraan toiminut, vaan piti tehdä lisäkierroksia. Ja vasta runkoa tehdessäni (ensin virkattiin puun 'vartalo') tajusin, miksi kerrosten väliin aina tehdään ketjusilmukat. Ohje on täältä, sivuilla oli myös monia muita hyviä ohjeita. Kannattaa katsoa myös nämä ja nämä sivut.

Meillä on ollut ihanan pitkä viikonloppu. On ollut kiireettömyyttä, piiloleikkiä, hyvää ruokaa, ulkoilua. Elokuvia, neulomista, kynttilänvaloa. Olen iloinnut kuunnellessani pienempää matkimassa eläinten ääniä ja nauttinut hänen pääpätyksestään iltaunille rauhoittuessa. Saanut hyvän mielen isomman sanoista hampaiden pesulla: "onpas tämä äiti kaunis tämä sinun mekko".

Vihdoin jotain neulottua

 

 

 

 

 Ikuisuusprojektit baktus ja villahousut pienemmälle ovat vihdoinkin valmiit. Baktuksen langat ovat Sublimea ja villahousujen Patonsia. Baktuksen langat ehtivät jo kerran loppua, olin saanut ne miehen äidiltä vuosi sitten. Onneksi lisälangat taisivat olla vielä samaa erää, en ainakaan huomaa itse eroa. Reunasta tuli langanvaihtojen takia vähän epätasainen, joten virkkasin siihen nirkkoreunuksen. Ennen sitä koko huivi oli mielestäni vähän plääh, mutta nyt se onkin melko hauska, nirkot on kivan tyttömäinen lisä.

Villahousutkin valmistuivat hitaasti. Olin neulonut jo toisen lahkeen kokonaan ja toisestakin puolet, kun huomasin, että lahkeet on eripaksuiset. Jippii. Ja totta kai se valmis lahje oli vielä kaiken lisäksi liian leveä. Purkaa siis piti. Ohjeena on tiuhtikset omilla muokkauksilla.

Tänään on pitänyt vähän huilia. Kävin kaverin kanssa joulumessuilla ja kirpparilla. Siellä olisi ollut yhdet ihanat kynttilänjalat, jotka oli pakko jättää sinne, kun en keksinyt niille paikkaa. Illalla olen maannut sängyssä, neulonut ja syönyt irtokarkkia. Ihanaa kun on vähän pidempi viikonloppu.

 

 

 

 

 

Maanantaina juhlittiin minun synttäreitä, tai itse asiassa melkein jätettiin juhlimatta, koska mies oli ymmärtänyt sanomiseni väärin. Sanoin, etten tarvitse lahjaa kun olin Helsingissä, niin oli sitten ymmärtänyt ettei tarvitse yhtään mitenkään muistaa tai juhlistaa! Vähäsen alkoi jo harmittamaan, kun ei vielä illallakaan ollut kuulunut onnitteluja. Tilanne korjaantui kakulla.

Isommalta kyselin, oliko hänellä korttia minulle. "No minäpäs mietin mitenkä minä voisin tehdä... Hei, sinähän voisit itse tehdä sen kortin!" Että hyvin on muistamiset näköjään hallussa noilla meidän miehillä.

Tiistaina päästiin kovimpien pakkasten jälkeen taas ulkoilemaan. Pienemmälle pitää pukea aina paljon päälle, ja silti meinaa olla kylmissään. Eikä tykkää oikein liikkua ulkona. Jos kaatuu, ei pääse ylös. En tiedä meneekö talvi sitten pulkassa ja rattaissa istuessa.

Tänään olin illalla ostoksilla ja mies lasten kanssa pihalla. Koiralle oli tullut tylsää. Miettikää nyt, yksin kotona, ainakin puoli tuntia. Miten väärin!