Kuvitelkaa lastenhuoneen tapetoitu seinä. Kaksi lasta ja väriliidut. Äiti, joka opiskelee viereisessä huoneessa ja isi, joka siivoaa keittiötä. Isompi piirtää, pienempi ottaa mallia ja tekee perästä. Käytetään monia eri värejä ja isolla alueella, isompi sängyn päältä ja pienempi vähän alempana. Saadaan paljon aikaiseksi. Sitten tulee äiti ja alkaa huutamaan. Tästähän on sanottu! Ja sitten isi, joka hermostuu. Kuvaakaan ei tajuta ottaa, kun ollaan niin hermostuksissaan.
Pahin saatiin pois ihmesienellä, mutta kyllä se näkyy. Ja ei ollut edes ensimmäinen kerta, alle jäi aiempi taiteilu, mikä oli kylläkin piirretty keltaisella, eikä siksi paljoa erottunut kellertävästä tapetista. Toivottavasti peittyy tulevan kerrossängyn taakse sitten.
Ou nou :DDD mut toisaalta naurattaa ihan kamalasti lapset ja niiden hmm..kun ne nyt vaan on niin mainioita! Meillä viimeaikaiset taidepläjäykset ovat koetelleet lähinnä lattioita jostain syystä.
VastaaPoistaToivottavasti ehdin kuitenkin näkemään taideteokset ennen kuin se peitetään! :):):)
VastaaPoistat. T
RuusuLiisa: lattiatkin voi olla ikäviä paikkoja vaikkapa tusseille! Ja kyllähän se nyt näin jälkikäteen jo naurattaakin, mutta ei silloin kun se siinä silmien edessä suorastaan huusi :)
VastaaPoistaT: ei siitä paljoa kyllä enää jäljellä ole, mutta voin esitellä sulle kun ens kerralla tuut :) Epämääräistä tuhrua.