Pienen tauon jälkeen kuulumisia. Isompi lähti viikonlopun viettoon ukin ja mummin kanssa mökille. Ensimmäistä kertaa kaksi yötä putkeen. Silmät vain loistivat kun vakuutti että haluaa lähteä ja ei tule ikävä. Äitille kyllä tuli heti oven sulkeuduttua, pakko oli vähän tirauttaakin. Seuraavana päivänä mieskin vietiin polttareihinsa. No se ei sentään itkettänyt. Vähän kyllä kaihoisin mielin jäin katselemaan kun istui etupenkille ja korkkasi juotavaa. Minulle jäi seuraksi yksi loppumaton papupata ja erittäin rasittava koira, joka kyllä varsin hyvin paikkaa puuttuvan lapsen paikan.

Kasvimaalta on tullut satoa. Jättisuureksi hujahtaneita kesäkurpitsoja, jotka tuntuvat kasvavan päivässä, kurkkuja, jotka ovat kyllä vähän myöhässä, persiljaa, salaattia, sipulia ja porkkanoita. Olkikukkia yritän saada häihin, mutta oikea ajoitus on kyllä lievästi sanottuna vaikeaa. Olen kyllä yllättynyt ja mielissäni siitä, että satoa jopa saatiin, jossain vaiheessa meinasin kääntyä jo epätoivon puolelle kaikkien rikkaruohojen kanssa ja pari porkkanapenkkiäkin kitkin taimineen siinä samalla vahingossa.

Tällaista siis täällä, hiljaista voi vielä olla joitakin viikkoja mutta sitten toivottavasti palaillaan taas!