Vuokatin reissulta tuli meille mukaan myös Maisa-koira. Alkuun hieman jännitti, mutta nyt ollaan kuin jo kotona: hampaita käytetään koko ajan, lankakerät varastetaan heti kun silmä välttää ja kissakin sai uuden kaverin, joka piipittää, haukkuu, murisee ja juoksee perässä aina, kun kissa vain haluaa ja varsinkin silloin, kun se ei haluaisi.
Voi mikä suloisuus :) Lankakerä itsekin.
VastaaPoistaSöpö ;0)
VastaaPoistaLiikuttava pallero! :)
VastaaPoistaVoi toista! Onpas hän kerrassaan suloinen.
VastaaPoistaJa Maisa, se nimi kyllä sopii tälle pikkuiselle kuin nenä päähän. Ihana :)
Ihana pakkaus. Minkäs rotuinen Maisa onkaan? Tosi ihana tää sun blogi muutenkin.
VastaaPoistaMaisa kiittää kehuista! Maisa on kyllä melko maisamainen :D
VastaaPoistaKorppiemo: rotu on polski owczarek nizinny (ihana nimihirviö).