Eilen maalailtiin kiviä isomman kanssa. Oltiin kerätty ne kerho- ja puistomatkan varrella olevalta kaivuutyömaalta. Olisi vain pitänyt vähän enemmän kerätä, sillä se oli hauskaa puuhaa.

Isomman kanssa ollaan käyty nyt useamman kerran kirjastoautolla ja viimeisimmällä käynnillä rohkaistuin itsekin lainaamaan ihan oikean kirjan. Luen kyllä yleensä lähes päivittäin jotain, mutta lähinnä aikakausilehtiä. Sanomalehteäkään meille ei tule, koska en ehdi niitä koskaan lukemaan. Säilytän viikkoja, lopulta annan periksi ja vien kierrätykseen. Olenkin miettinyt, mitenkähän vieraantunut jo olen kaikesta 'yleissivistävästä'.  

Tuntuu mukavalta ja innostavalta lukea taas pitkästä aikaa. Tutultakin. Viimeksi olen tainnut lukea kokonaisen kirjan ennen pienemmän syntymää. Aiemmin luin paljon enemmän. Isomman syntymän jälkeen se vain väheni hiljalleen. Eniten ehkä vaikuttaa se, että koska iltaisin ei voi makuuhuoneessa pitää valoja päällä, ei tule luettuakaan. Aiemmin en osannut edes mennä nukkumaan, jos en saanut nukahtaa lukemalla. Nyt pienemmän synnyttyä olen vihdoin opetellut myös sen taidon, pakon edessä kylläkin.