Kotona jälleen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kotona ollaan taas. Helsingissä kävin Ateneumissa, kiertelin vähän kaupungilla, näin joulupukin ja vietettiin pikkuisia pikkujouluja. Oli virkistävää käydä ja päästä välillä ihan yksin jonnekin. Nautin myös junamatkoista, kun oli aikaa lukea ja neuloa.

Mukavaa oli tulla kotiinkin. Mies oli koiran kanssa asemalla vastassa ja käveltiin kotiin. Oli kiva olla hetki kahdestaan. Lapset olivat iltapalalla kun tultiin. En ollut vielä ehtinyt eteisestä tervehtimään, kun isompi kyseli että hei isi, entäs se äiti? Ja kun pääsin keittiöön, pienemmän silmät levahtivat ympyröiksi. Oli tainnut olla vähän ikävä, vaikka hyvin olivatkin pärjänneet. Kaikki kolme olivat nukkuneet samassa huoneessa. Eilen olivat heränneet jo viideltä aamulla.

Tänään on väsyttänyt ihan mahdottomasti. Aamupäivällä oltiin hetki ulkona. Aurinko valaisi vain puiden latvoja. Isompi teki lumienkeleitä. Käytiin seisomassa jäällä rannassa.

Illalla käytiin katsomassa joulun avaisten ilotulitusta. Viime vuonna jäätiin rakettien alle vahingossa, kun olivat muuttaneet ampumispaikkaa. Isommalle tuli silloin vähän kammo ja pelkäsi myös uuden vuoden ilotulituksia. Tänä vuonna oli kuitenkin jälleen menestys, kun etäisyys oli oikea.

P.S. Silmäpussit on eilisestä nyyhkyelokuvasta ja varmaan vähän väsymyksestäkin.