Päästiin lähtemään mummolaan vihdoin yhden päivän myöhässä. Pienemmällä oli korvatulehdus ja tulehdusarvot koholla, joten jouduttiin vielä yksi päivä odottelemaan. On kuitenkin kai parempaan päin jo, äkäisyys silti jatkuu vielä. Isompi jo kyseli tänään, että parantuuko pienempi ollenkaan? Tänään pienempi huusi rattaissa puolet matkasta, mahallaan maaten ja jalat kokonaan sivulla ulospäin sojottaen. Minulle tuli kuuma sohjossa työntäessä.

Kävin kiertelemässä vähän kirppareita, löysin joitakin vaatteita pienemmälle ja villaliivin itselleni. Yksi lamppukin olisi siellä ollut, mutta jätin sen kuitenkin vielä sinne. 

Nyt täytyy kyllä ottaa hieman suklaata, että jaksaa vielä nukuttaa känkkäränkän. Jospa sillä huomenna jo olisi parempi päivä.