Tänään pienemmän elämän ensimmäinen ajelu pyörän kyydissä. Määränpäänä oli sairaala, jossa kontrollikäynti. Viimeisessä ylämäessä, hypätessäni taluttamaan pyörää, huomasin kypärän valahtaneen silmille ja leukahihnan olevan nenän päällä. Vaikeahan sieltä on katsella, mutta kyllä silti auroille huudeltiin.
Käynnin jälkeen pyörälle kävellessämme olisi jokainen kuralätäkkö ollut läpsyttämisen arvoinen. Pieni tyttö käveli ohi isänsä kanssa: "iskä, täällä tuoksuu ihan kesälle".
Yritin haistella, mutta en ollut ihan varma, pystyinkö tavoittamaan saman mitä hän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti