perjantai 24. syyskuuta 2010



Isomman esittelyssä hänelle ompelemiani housuja.







Molemmat lapset näyttäisivät tykkäävän musiikista kovasti. Isompi jutteli monta viikkoa haluavansa kitaran. Kirpputorilla näin yhden leikkiversion, mutta se olisi varmaan pilannut innon alkuunsa. Onneksi mummolasta löytyi vanha mandoliini, joka onkin ollut nyt siellä ollessa kovassa käytössä. Omat laulut on jo keksitty ja joka päivä tulee uusia sävellyksiä.

Pienempi taas haluaa aina radion päälle. Kosketinsoitin löytyy joka päivä olohuoneen lattialta. Heti musiikin alkaessa soimaan ryhtyy tanssimaan. 

Olen miettinyt, miten osaisi rohkaista lasten musiikki-innostusta. Isommalle vaihtoehtona voisivat olla jonkinlaiset musiikkitunnit, mutta en tiedä riittäisikö kärsivällisyys sitten kuitenkaan. Itse kävin lapsena pianotunneilla. Ensimmäinen opettaja oli sitä luokkaa, että isompana olen miettinyt miten jaksoin jatkaa. Muistan kun harjoittelin soittoläksyjä viikottain aina vain 10 minuuttia ennen tunnille lähtöä. Voi olla, etten ollut kovin kiitollinen oppilas, mutta eipä ollut opettajakaan varsinainen unelma. Toivoisin, että lapseni voisivat säilyttää hauskuuden ja ilon musiikin oppimisessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti